Talvi tekee tuloaan

Viime viikko oli koululaisilla syyslomaa. Siis saimme kaikki "Partiolaiset" mukaan talkoilemaan halkoja. Pirtin uuni tuntuu olevan pakkasella armoton kita.
Vanhin poikamme osoitti varsin miehekästä otetta halkoprojetiimme. Nelisenkymmentä mottia tuli pinoihin valmista jälkeä. Sunnuntai-iltana pressutimme pinoja Joukon kanssa, lopuksi vielä haravoimme kaikki puusavotasta tulleet risut ja roskat nuotioon. Annikki ja Matti-Eskokin tulivat seuraksemme tulta tuijottelemaan. Siinä hetkessä oli sitä arjen onnea. Onnen tunnetta siitä että jopa takapihalle voisi tuoda nyt turistiryhmän, ilman selittelyjä että on tässä nyt ollut kiirettä....
Onnen tunnetta siitä, että tämän siisteyden sekä "lämpöenergia- lähde pinojen" aikaan sai tiimi-Partion perheen tiimi.
Siihen osallistui koko perhe-tavalla tai toisella. Se sai aikaan tunteen tästä jatkumosta. Katselin Joukoa sivusta kuinka hän asetteli pinojenaluspuut paikoileen. Neuvoi nuorimmaista kuinka tuohi lähtee helpoiten irti.
Palasin ajassa kolmekymmentä vuotta taaksepäin- näin juuri minunkin isäni neuvoi minua ja veljiäni. Pirtissä ja kamareissa lämmintä riitti.
Melkein kuin yhdestä suusta tuumasimme Joukon kanssa että, nyt saa talvi meidän puolesta tulla. Aamulla maata peitti valkea vaippa.